Tuija Hakila

Tuija Hakkila opiskeli Sibelius-Akatemiassa Liisa Pohjolan ja Eero Heinosen oppilaana ja jatkoi opintojaan Pariisin konservatoriossa Jacques Rouvierin ja Theodor Parachivescon opissa. Modernia musiikkia hän opiskeli Pariisissa Claude Helfferin kanssa ja fortepianonsoittoa Yhdysvalloissa Cornell Universityssä Malcolm Bilsonin oppilaana. Muita tärkeitä opettajia ovat olleet György Sebök ja Dmitri Bashkirov sekä kamarimusiikissa William Pleeth. 1985-86 Hakkila oli Fulbright-stipendiaatti Columbia Universityssä. Hän valmistui musiikin tohtoriksi Sibelius-Akatemiasta 2005, ja hänen konserttiohjelmia käsittelevä tutkimuksensa ”Pompeijin aarteita tuhkasta” julkaistiin 2007.

Tuija Hakkila toimi pianomusiikin lehtorina Sibelius-Akatemiassa vuodesta 1987 lähtien ja nimitettiin pianomusiikin professoriksi 2014. Hän pitää säännöllisesti mestarikursseja Euroopassa ja kotimaassa, sekä toimii aktiivisesti asiantuntijatehtävissä. 2005-2008 hän opetti Kööpenhaminan kuninkaallisen konservatorion vanhan musiikin osastolla. Hakkila on ollut aktiivinen taiteellinen suunnittelija musiikkifestivaaleilla ja konserttisarjoissa: 15 vuotta Hämeenlinnan vanhan musiikin juhlilla “Musiikkia linnassa”, kolme vuotta Sibelius-Akatemian konserttitoimistossa, vuodesta 2012 Nurmeksen Musiikin Kesäakatemiassa ja Kesäkonserteissa.

Pääkaupunkiseudulla Espoon Sellosalin Kaiho-sarja toi romantiikan musiikkia fokukseen ja vuodesta 2017 on Balderin salissa pyörinyt kamarimusiikkisarja KlassikkoparatiisiLive. Hän sai Pro Musica –säätiön tunnustuspalkinnon vuonna 2009 ja on nauttinut Valtion taiteilija-apurahaa useaan otteeseen.

Hakkila on esiintynyt useimmilla kotimaisilla festivaaleilla ja vieraillut säännöllisesti orkesterien solistina. Lisäksi Hakkila on esiintynyt useimmissa Euroopan maissa, Yhdysvalloissa (mm. Lincoln Center Mostly Mozart Festival 2008), Japanissa, Indonesiassa, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa. Nauhoituksia hän on tehnyt useiden eri maiden radio-ja TV- yhtiöille. Internet-palveluissa on kuultavissa niin live-esityksiä kuin tallenteitakin, Hän on tehnyt yhteistyötä mm. Vera Bethsin, Anner Bijlsman, Hortense Cartier-Bressonin, Mikael Helasvuon, Sirkka-Liisa Kaakinen-Pilchin, Anna Laakson, Anssi Karttusen, Aleksei Ljubimovin, Minna Pensolan, Antti Tikkasen, Iiro Rantalan, Kari Kriikun, Karita Mattilan, Andres Mustosen ja John Storgårdsin kanssa.

Hakkila on kiinnostunut musiikin eri tyylilajeista ja hänen ohjelmistonsa ulottuu barokista aivan uusimpaan musiikkiin. Kokonaislevytys Mozartin sonaateista sai runsaasti kiitosta kansainvälisessä lehdistössä. Tämän lisäksi hänen diskografiaansa kuuluu modernia soolopiano-ohjelmistoa, Sibelius-monografia “Intimate Landscapes”, ensilevytys Lithanderin veljesten pianomusiikista sekä Dussekin soolosonaatteja. Kesällä 2020 ilmestyI uusi Haydnin varhaisten fortepianosonaattien kaksoisalbumi.

Kamarimusiikkilevykatalogiin kuuluvat Haydnin huilutriot, Beethovenin sello-piano- tuotanto, Brahmsin sonaatit viululle ja pianolle, Gabriel Faurén, Niccoló Castiglionin ja Kaija Saariahon musiikkia.

Hakkila on edistänyt nykymusiikin koulutusta aloittamalla Sibelius-Akatemian NYKY-yhtyeen toiminnan. Hän tehnyt yhteistyötä monien säveltäjien kanssa ja kantaesittänyt suuren määrän kotimaisia ja ulkomaisia teoksia.

Yrjö Kukkapuro (1933-2025) on vaikuttanut suomalaisen muotoilun kentällä vuodesta 1956 lähtien. Hänen tuotannostaan tunnetuimpia tuotteita ovat Karuselli, Ateljee ja Remmi-tuolit, joilla hän on myös tullut tunnetuksi kansainvälisesti. 

Kukkapuro keskittyi vahvasti julkisten tilojen suunnitteluun yhdessä arkkitehtien kanssa. Lähes jokainen suomalainen on istunut Kukkapuron suunnittelemalla tuolilla. Metroasemalla, Kansallisoopperassa, terveysasemilla, Lahden Kaupunginteatterissa tai yliopiston kampuksella. Erityisen rakas suunnitteluperiodi Yrjö Kukkapurolle oli 80-luku, postmoderni vapautunut vuosikymmen, joka salli värien ja muotojen palata suunnitteluun. 

Vuonna 1985 Yrjön yhteistyökumppani Avarte Oy innostui ajatuksesta tuottaa oma taide-elokuva, jossa yhdistyisi musiikki, tanssi, performanssitaide ja kalustemuotoilu. 

Syntyi uniikki teos nimeltä It’s Seven A´Clock, jossa nämä yhdistyvät. Jouni Kaipaisen musiikkia tulkitsivat Tuija Hakkila sekä sellisti Anssi Karttunen. Neuroottisen virkamiehen hahmon tulkitsi Jorma Uotinen, ohjauksesta vastasi Asko Apajalahti.

Numminen Pianofestival 2026 iskee silmää tälle luovuuden purkaukselle.  Konsertissa Yrjö Kukkapuron ja Tuija Hakkilan tiet risteävät siten vielä kerran. 

Yrjö Kukkapuron suhde Nummisiin oli lämmin. Yli 20 vuoden ajan hän vieraili usein tyttärensä perheen luona saunomassa ja viettämässä perhejuhlia. Numminen Pianofestivaaleilla hän ei enää päässyt käymään, mutta olisi varmasti nauttinut Tuijan konsertista.